4.8.2017

Elokuinen kukkakimppu


Ilta-auringon säteet maalasivat rannan kumpareet kultaisiksi ja valkoisiksi. Taustana sininen taivas. Kaunista. Taivastelun lomassa kesäinen sadan kukan kimppuni täydentyi kukilla 72-82.

Ensin keräsin keltaiset, valon antajat ja ilon kantajat:

 

Syysmaitiainen ja kultapiisku

 

Ranta-alpi ja kannusruoho


Kuivassa hiekkakentässä kasvoi tämä punakukkainen ja sangen viheliäinen luikertelija - pihatatar. Se on varsin monimuotoinen avointen kasvupaikkojen kasvi. Suomesta löytyy ainakin viisi erilaisissa olosuhteissa viihtyvää alalajia: isopihatatar, pohjanpihatatar, kaitapihatatar, tannerpihatatarc ja suippupihatatar. Kasvi sietää hyvin tallausta, koska se kykenee helposti kasvattamaan uutta solukkoa vaurioituneen tilalle. Siemenpankin avulla pihatatar voi säilyä paikallaan useita vuosia ja on siten vaikeasti hävitettävä rikkakasvi. Kaunis kuitenkin.


Hevonhierakkametsän laitamilta bongasin punakoison. Puutuvavartisiin köynnöksiin kuuluvan punakoison väriloisto huomattiin jo varhain, ja sitä on siirretty koristekasviksi aina napapiirille saakka. Sitä tavataan luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Suomessa ja siitä etelään koko Euroopassa, sekä Venäjällä ja Siperiassa.


Myrkyllistä punakoisoa on ennen vanhaan käytetty lääkekasvina. Sillä oli paikkansa myös kansanperinteessä: tallien ja navetoiden edustalla sen uskottiin suojaavan karjaa noitien aiheuttamilta onnettomuuksilta. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen: sen sisältämät alkaloidit vahingoittavat ruuansulatuselimistöä ja lamauttavat keskushermostoa. Kymmenkunta punaista marjaa voi tappaa pikkulapsen.  

Koison suku on yksi suurimmista siemenkasvisuvuista, ja reilun parintuhannen lajin joukosta muutama on löytänyt tiensä ihmisenkin ruokapöytään: tutuin lienee Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin olevan peruna. Koisokasveista myös munakoiso, tomaatti, paprika ja tupakka ovat tärkeitä viljelykasveja.


Silmäruoho


Valkomesikkä on minulle täysin uusi tuttavuus! Mutta toisaalta, enää en ihmettele sen löytymistä entisestä satamasta: Itämeren puutavarakaupan kulta-ajalla 1800-luvulla vajaalastisina kotisatamaan palaaviin aluksiin otettiin vakauden säilyttämiseksi painolastia, useimmiten maata – ja siinä sivussa kasvien siemeniä. Valkomesikkä jatkoi matkaansa painolastimaakasoilta erilaisiin ympäristöihin ja se on vahvistanut jalansijaansa myöhemmin junien salamatkustajana ja kaupankäynnin kylkiäisenä. 


Rantatädyke

 

Rantakukka ja kurjenjalka.

Kukitus alkoi mäeltä ja päättyi merenrantaan.
Paistattelin autuaana mailleen menevässä ilta-auringossa.

Vanha rouva


12 kommenttia:

  1. Silmä on niin tottunut näihin luonnonkukkiin ettei sitä aina tajuakkaan kuinka kauniita ne ovat ja kuinka monenlaisia. Joskus ulkomaanreissulta palatessa sen huomaa kuinka kaunista meillä täällä onkaan varsinkin näin kesä-aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kukkahaasteen myötä olen "löytänyt" monta uutta ja unohtunutta tuttavuutta. Katselen peintareita ihan uusin silmin. Kauniita ovat, olet oikeassa.

      Poista
  2. Pientareilla ja pelloilla kasvaa monenkirjavaa kasvia. Sinulla on nimistö hallussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole nimistö minulla hallussa, ei! Suurin osa on vain kukkia ja rentukoita. Onneksi kirjasto on täynnä toinen toistaan kattavampia kasvikirjoja - oivaa kesälukemista.

      Poista
  3. Ah, täytyy vielä nauttia tästä loppukesän kukkaloistosta. (: Auringonkukkia odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, auringonkukat ovat ihania!

      Poista
  4. Hieno kukkakokoelma. Silmäruoho ja valkomesikkä ovat minulle uusia tuttavuuksia. Luonnonkukkien kauneuden huomaa usein vasta kuvista, pieniä kun ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monta kluonnonkukkaa haluaisin kukkapenkkiinkin. Esim. kannusruohosta sanotaan kasvikirjassa, että sitä on ennenvanhaan siirretty luonnosta kukkapenkkien sulostuttajaksi. Pitäisikö kokeilla?

      Poista
  5. Niin monia kauniita kukkia taas ja viimeisenä se kaunein kukka Vanha Rouva:) Vanha Herra on varmaan myös sitä meltä!

    VastaaPoista
  6. Tiäräkkö mitä - mä oon tullut tänne kun on pitänyt tunnistaa jotakin epämääräisen tiedon vallassa olevaa kasvia - ja se tieto on löytynyt...
    Tää on niiiiin mun tietokasvisto nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Sokea kuuroa taluttaa, vai miten se vanha viisaus nyt menikään ;)

      Poista