29.11.2010

Sieniaarteita

Ystävä oli tulossa kylään suoraan töistä, joten pitihän työn raskaan raatajaa jotenkin hyvitellä.

Pyöräytin ruokaisan piirakan. Kaulitsin ensin suolaisen piirastaikinan vuokaan. Kuullotin pannulla pari pientä sipulia, voitatteja parin kourallisen verran sekä paketillisen pekonia. Maustoin suolalla, persiljalla sekä valkopippurilla. Päälle purkillinen kermaa, johon olin vatkannut pari kananmunaa. Piirakka muhinoi parissasadassa asteessa niin kauan, että se näytti sekä päältä että eritotenkin alta kullankeltaiselta. Sitten peiton alle huokaaman. Hieman jäähtyneen piirakan päälle vielä heitto persiljaa ja pyöräytys mustapippuria.

Mutta mitä kaveriksi? Itse marinoituja venäläisiä valkosipulikurkkuja, jotka rouskuvat ja narisevat vastalauseeksi, kun niitä puraisee takapuolesta. Piparjuuren ryydittämät punajuuret eivät myöskään olleet piirakan pahitteeksi. Saati sitten tähtianiksella maustettu suppilovahveropikkelsi.  

Hyvin tuntui työläinen elpyvän päivän uurastuksesta. Varmistin asian vielä aprikkoosikakulla... ja sain kiristettyä lupauksen tulla pikkuleipätalkoisiin parin viikon päästä. Ihana ihminen!

Vanha rouva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti