Poro pulassa!

Lumisota voi alkaa! Leivoin lumipalloja. Niiden taikinaan tarvitaan:

• 200 g voita
• 200 g sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 kananmuna
• 300 g vehnäjauhoja

Voi ja sokerit pitää vatkata niin valkoiseksi vaahdoksi, ettei sitä meinaa erottaa ulkona satelevasta lumesta. Sitten sekaan vatkataan muna. Lopuksi lisätään vehnäjauhot ja tehdään taikina, joka on mukavan letkeää. Sen annetaan huokaista jääkaapissa jonkun aikaa.

Taikinan ässehtyessä minulla on tapana juoda kuppi kahvia, kunnostaa pellit ja ottaa tarpeelliset värkkikalut (muotti, kaulin, lasta, kupillinen jauhoja) esille. Samantien pyyhkäisen leivinpöydän ja napsautan uunin 200 asteelle.

Ja sitten toimeen eli hellimään taikinaa pienissä osissa niin ohueksi, että päivä melkein paistaa läpi. Kuten mummuni opetti. Pyörylöitä muotilla pellille ja uuniin muutamaksi hetkeksi. Nämä palloset eivät leviä uunissa, sillä taikinassa ei ole kohotusainetta. Tarkoitus on, että pallosista tulee ohuita, vaaleita ja kevyitä. Seuraan silmä kovana, etteivät palloset pala - vaara on suuri, sillä ne ovat niin ohuita. Ovathan varmasti?

Nyt vadelmahillo esiin! Kun palloset ovat jäähtyneet (vetäise leivinpaperi heti pois kuumalta pelliltä, etteivät palloset jälkikypsy pilalle), sipaisen palloselle hilloa ja painan toisen varovasti päälle. Annan pikkukakkujen imeytyä viileässä mielellään seuraavaan päivään. Silloin puolikkaat eivät luistele erilleen, kun alan kuoruttaa niitä! Muuten, jos haluaa pakastaa lumipallojen aihioita vastaisen varalle, se kannattaa tehdä tässä vaiheessa ja jättää koristelu myöhemmälle.

Lirautan tomusokeriin tippasen vettä ja sekoitan kuorrutteen tasaiseksi ja kiiltäväksi. Kuorrutan jokaisen pallosen sievästi ja tasaisesti - reunoistaan palloset tunnetaan, jos kohta niiden tekijäkin! Sanoi mummu. Ripottelen päälle rapeaa raesokeria. Annan kuivua mielellään yön yli, vaikka kuinka tekisi mieli maistaa.

Sitten kun lumisota vihdoin voi alkaa, kielelle jää ihana makumuisto: voin rehevyyttä, vadelman hienostuneisuutta ja tomusokerin makeutta. Täydellistä!

Vanha rouva huokaa taistelun tuoksinassa